Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

Travel Adventures Without End

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Berliini '13, day 1.

Nyt voisi olla sopiva aika palata Berliinin reissuun. Olin ensimmäistä kertaa matkassa aivan yksin, tarkoittaen etten ollut etukäteen sopinut treffaavani jotain kaveria  paikan päältä. Lento Helsinki-Vantaalta lähti aikaisin ja Kööpenhaminassa oli vaihto, joka lähti aikataulusta vähän myöhässä. Onneksi se ei kuitenkaan sekoittanut omaa aikatauluani millään tavalla.


Koneen laskeuduttua hyppäsin TXL-bussiin ja suuntasin päärautatieasemalle. Kamat säilytykseen, josta muuten diggaan älyttömästi. Oon reissujen aikana niin monesti joutunut stressailemaan rikkinäisten ja liian pienien matkatavarasäilytyslaatikoiden kanssa, joten olin super tyytyväinen Berliinissä tehtyyn ratkaisuun. Nostat laukkusi hihnalle ja läpivalaisun jälkeen säilytyksen heput vie laukkusi hyllylle, jonka jälkeen saat vastakuitin. Tavarat voi olla koko päivän valvovan silmän alla ja hintaa tälle on 5€, jonka voi maksaa automaattiin käteisellä, luotto- tai pankkikortilla. OTTAKAA EUROOPPA TÄSTÄ MALLIA!

Ensimmäisenä suuntasin muuripuistoon, jonka kirpputorista olin etukäteen lukenut niin paljon hyvää. Itsekin tykästyin paikkaan ja sen fiilikseen. Mielettömästi kaikkea DDR:n aikaista kamaa, että jos joku kaipaa itselleen sellaista niin suunnaksi Berliini. Huomioiden kuitenkin, että kirpputori on avoinna sunnuntaisin. Kyllähän siellä peruskirpparitavaraakin myytiin, mutta itsellä ei riittänyt mielenkiinto penkomiselle. Alue oli sen verran suuri, että luulenpa etten edes kolonut kokonaan sitä lävitse. Muutaman kerran tajusin käveleväni samat kujat uudestaan ja uudestaan lävitse. Aina kun aloin jälkikäteen miettiä, että jotain nähtyä olisikin voinut ostaa, oli jo unohtanut missähän ne tavarat oikein olivat olleet. Ainoastaan jotain pientä tarttui mukaan kotiin asti.






Sää kirppispäivälle oli mitä parhain. Ihanan aurinkoista ja lämmintä. Kun olin mielestäni kiertänyt koko alueen siirryin muurimäelle istumaan auringon paisteeseen. Puistossa ja mäellä oli paljon ihmisiä kokoontuneena. Tuntui oudolta, kun ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt kyseisellä paikalla. Tuntui, kun olisi ollut merkittävämässäkin keskuksessa, sillä ihmisiä oli tullut niin paljon paikan päälle vain nauttimaan ihanasta ilmasta. Istuin kaikessa rauhassa ilman minkäänlaista kiirettä. Täydellistä!









Sillä selkäni takana oli mielettömiä muuriin tehtyjä graffiteja, päätin nousta ylös ja lähteä katselemaan tekeleitä tarkemmin. Olin jo etukäteen etsinyt paikkoja, joista voisi bongailla upeeaa katutaidetta. Yleensä paras vaihtoehto näiden löytämiseen on hypätä paikallisjunaan ja pitää silmät auki ikkunasta ulos tuijottaen. 

En tiedä miksi, mutta pidän mielettömästi graffiteista. Ja tarkoitan nyt oikeita graffiteja, en sitä kun joku vain tagaa jotain julkisen rakennuksen seinään. Tällöin on mielestäni ihan Ok puhua suttauksesta. Mutta kunnon ajalla tehdyn graffitit... niitä jaksaa katsella ja ihailla. Onneksi Berliinissä  on vielä sen verran vapaata, ettei kaikeen puututa ja korjata pois. Saa nähdä mikä tilanne on muutamien, kymmenen vuoden päästä. Mielestäni graffitit kuuluvat urbaanimaisemaan.











Aikaa Mauerparkissa oli kulunut sen verran paljon, että päätin lopulta jatkaa matkaani. Lähdin vain kävelemään johonkin suuntaan ilman sen suurempaa päämäärää. Loppujen lopuksi suurkaupunkiin on aika vaikea eksyä. Vaikeampaa nyt johonkin pikkukylään on eksyä, kun ympäriltä ei löydy enää mitää saati yhden yhtä ihmistä. Suurkaupungin etuja on sen sijaan aina se, että jokapuolella  on ihmisiä ja aina voi hypätä julkiseen löytäen lopulta aina perille. Loogista sanoisinko. :D









Maamerkkien avulla on muuten yllättävän helppo suunnistaa. :DDD Mulla oli  hostelli aivan TV-tornin lähellä ja ton torninhan näkee hieman liioitellusti joka puolelta Berliiniä. Mauerparkin kirpparin jälkeen olin ajautunut vielä jollekin toiselle kirpparille, josta mulla ei ole näin jälkeenpäin minkäänlaista hajua missä päin se sijaitsi. Sekin tuli kierrettyä aika hyvin läpi ja sielläkin oli paljon ihmisiä... Ehkä enemmän paikallisia kun Mauerparkin.

Kun huomasin käveleväni TV-tornia kohti, päätin että lähden Alexander platzilta junalla rautatieasemalle hakemaan matkatavarani. Kellokin oli jo sen verran, että sain kirjautua hostelliin.

Majoituin siis One80' Hostels :issa, joka sijaitsee keskustan tuntumassa Alexander Platzilla. Alexander Platz on yksi Berliinin keskeisimmistä asemista ja sieltä pääsee lähtemään lähes joka suuntaan niin metrolla kun paikallisjunallakin. Lisäksi shoppailijan kannattaa valita Alex, koska jo pelkästään asemarakennuksen ympärillä on kaikki vaatekaupat ja sadan metrin päässä kauppakeskus Alexa. Kauppakeskuksesta löytyy mieletön määrä ketjuliikkeitä, mikäli kiinnostavat.

Porukka on varmaankin jakautunut aika kahtia sen suhteen, että tykkääkö majottua hostellissa vai hotellissa. Yleensä itsellä tulee valittua hostelli edullisen hinnan suhteen, mutta pitää kyllä korostaa taas hostellien mahtavuutta jo pelkästään henkilökunnan takia. One80:ssa oli ainakin taas mielettömän ihana ja ennen kaikkea rento henkilökunta. En oo ikinä muuten majottunut hostellissa, jossa tiskin takana olisko joku elämäänsäkyllästynyttäti/setähenkilö.

Mun hostelli huone oli kahdeksan hengen dormi ja huoneseurana mulla oli aluksi kolme espanjalaista miestä. Mukavan oloisia tyyppejä kaikki. Ehkä myös aika luottavaisia. Sillä iloisesti toiset jätti puhelimet ja muut lataukseen, kun lähtivät kaupungille.

Hetken lepäilin huoneessa, minkä jälkeen päätin lähteä vielä kävelemään ja katselemaan tuttuja paikkoja. Palaillaan niihin seuraavassa...

-A






Tunnisteet: , , ,

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu